Viinat

Maustamattomat viinat

Maustamattomat viinat ovat värittömiä ja aika neutraaleita maultansa. Maun erot tekee tislaustapa ja sokeri- ja alkoholipitoisuus. Jos alkoholipitoisuus jää alle 40% niitä ei voi enää kutsua vodkaksi.

Maustetut viinat

Monet viinat maustetaan jollain tavoin joko tislauksen yhteydessä tai sen jälkeen. Viinojen maustamiseen voidaan käyttää mm. katajanmarjaa, kuminaa, pomeranssinkuorta, korianteria, anista ja fenkolia. Maun pehmentäjänä voidaan käyttää pieniä määriä sokeria. Eräitä laatuja vanhennetaan puuastioissa. Tunnetuimpia maustettuja viinoja ovat akvaviitit, ginit, geneverit ja anisviinat.

Gini

Gini on alkoholijuoma, joka valmistetaan tislaamalla viljasta ja katajanmarjoista. Katajanmarjat antavat ginille sen tunnistettavan ominaismaun. Suomessa giniä käytetään usein lonkeron ainesosana. Ginin tislausmenetlmä on kolonnitislaus. Giniä nautitaan juomasekoituksissa tai pidennettynä tonicilla tai bitterillä jäiden kera.

Akvaviitti

Akvaviitti on pohjoismainen maustettu viina, joka on valmistettu yleensä perunasta tai viljasta. Sen alkoholipitoisuus on  40-45 % ja se voi olla väriltään kullankeltaista tai kirkasta. Akvaviitin pääasiallinen mauste on kumina, mutta sen lisäksi siinä voi olla muun muassa anista, fenkolia, kardemummaa, vaniljaa, korianteria, sitruunan kuorta ja lakritsia. Tyypillisimmin akvaviitti nautitaan jääkaappikylmänä snapsina laimentamattomana jäähdytetyistä laseista. Juoman nimi juontaa juurensa latinan sanoihin aqua vitae, elämän vesi. Akvaviittien tislausmenetelmä on kolonnitislaus.

 Anisviina

Anisviinat ovat aniksella maustettuja viinoja, joita valmistetaan erityisesti Välimeren maissa. Maustaminen tehdään liottamalla anista väkevässä alkoholissa ja joidenkin juomien kohdalla myös tislaamalla uudelleen liotuksen tulos. Joihinkin anisviinoihin lisätään sokeria valmistusvaiheessa.

Grappa

Grappa on viinin puristusjäämistä tislattu italialainen viina. Sen alkoholipitoisuus on 37,5–60 prosenttia. Yleensä grappa valmistetaan viinin tekemisessä yli jäävistä viinirypäleen osista, pääosin viinirypäleen kuorista, mutta mukana on myös siemeniä ja muita rypäletertuissa olevia osia. Jossain tapauksissa grappan valmistamiseen käytetään koko viinirypäle.

Hedelmäviina

Hedelmäviina on kirkasta noin 38–45% viinaa. Hedelmäviinat valmistetaan tislaamalla hedelmäuutteista ja käyneistä hedelmämäskeistä. Hedelmäviinoille tunnusomaista on voimakas raaka-aineista johtuvat aromi ja maku. Tislausten tuloksia eli tisleitä kypsytetään yleensä puuastioissa. Tunnetuimpia hedelmäviinoja ovat Calvados ja Tequila. Unkarilainen, aprikoosia raaka-aineena käyttävä Palinka, luumuviina Slivovitz Serbiasta, kirsikkaviina Kirsch Ranskasta sekä Kirschwasser Saksasta ja Sveitsistä ovat myös tunnettuja hedelmäviinoja.

i

Calvados

Ranskalainen Normandiasta Calvadosin maakunnasta kotoisin oleva omenaviina. Tislettä kypsytetään useita vuosia tammitynnyreissä. Vanhetessaan Calvadosin maku alkaa muistuttaa konjakkia. Alkoholipitoisuus 40-50 %.

Teguila

Tequilaa valmistetaan sinisestä agaavesta (agave tequilana), jota kasvatetaan Jaliscon, Nayaritin, Guanajuaton, Michoacánin ja Tamaulipasin osavaltioissa. Jotta juomaa voidaan kutsua tequilaksi täytyy sen sisältää vähintään 51 prosenttia sinistä agaavea.

Agaave on viljoihin tai viinirypäleisiin verrattuna hidaskasvuinen, sillä se vaatii noin kymmenen vuotta tuottaakseen satoa. Kypsästä agaavesta käytetään hyväksi sen sokeripitoinen ydin. Vastatislattu tequila on kirkasta, mutta muuttuu kypsytyksen myötä keltaisen kautta ruskeaksi. Valmiin juoman alkoholipitoisuus on noin 40%.